Puristusvoiman tärkeys ja treenaus

puristusvoima

Tässä otsikko varsinkin naisille, miksei miehillekkin jotka eivät ole kiinnittäneet huomiota omaan puristusvoimaansa. Enää nykyään ei ole niin yleistä nostella vesiämpäreitä tai vaikka säkkejä niin kuin aikoinaan. Ennen vanhaa puristuvoima kehittyi perus arkitöissä huomaamatta. Nykyään itelläni suurin puristus arjessa tapahtui varmana kun yritin asentaa itse uusia tulostinmusteita jotka tilasin netistä ja rupesi niin ärsyttää :D. Vaikka nykyihminen olisikin hyvässä kunnossa ja liikunnallinen, ei silti puristusvoima ole kondiksessa. Tämä haittaa itse treenaamista ja esimerkiksi erilaiset roikkumista tai nostoa vaativat harjoitteet täytyy tauottaa juuri puristuvoiman puutteen takia ja tämä heikkous vie tehoja itse treenistä ja tarkoituksenmukaisesta lihastyöstä. Puristusvoiman puute tuo kyynärvarsiin inhottavaa kipua ja pakottaa tauon pitämiseen.

”Turvaudu remmeihin”. Niinhän minäkin olen tehnyt jo jonkin aikaa. Maastavedoissa, ylätaljassa ja esimerkiksi yhden käden kulmasoudussa ne ovat olleet ystäväni. Siinä sitten roikkuessani tangolla ja opetellessani heijausta tangolla, aloin pohtimaan että kannattaako tämä ehdotus sittenkään jos miettii kokonaisvaltaisuutta. Puristusvoima ei oikein pääse siinä apukeinoja käyttäessä parantumaan vaan ote löystyy ja laiskistuu entisestään. No mitä mä sitten haluan? No taidan enemmän haluta sitä kokonaisvaltaisuutta treeneihini. Yhden käden kulmasoudussa tulen käyttämään remmejä edelleen, koska hermostuminen on niin suurta kun se paino on sellainen jötikkä tiellä. Sama bulgarialaisessa askelkyykyssä. Mutta muutoin sisällytän treeniviikkoihini puristusvoimaa kehittäviä treenejä. Listaan ylös muutamia hyviä keinoja kehittää puristusvoimaa. Ja sitten muuten kauppakassit kulkee mukana, purkkien kannet aukeaa tuosta vain ja ote ei lipsuile muutoinkaan tehdessä isoja liikkeitä. Mikäs sen voimakkaampaa kuin vetäistä maastaveto ihan vain omia minikäsiä käyttäen. Olen vedonnut joskus myös pieniin kätösiini (no onhan ne aika minit) mutta eipä tämäkään riitä syyksi miksi en kehittäisi puristusvoimaani.

Puristusvoimaa kehittävät liikkeet/treeni

Tankotanssi (Fressille on tulossa pian tanko ja aion verestellä muistoja tankotanssikurssista ja muutoinkin, onhan se aika hieno laji)
Roikkuminen tangosta (lisäpainon kanssa): tämä kehittää hyvin puristusvoimaa vaikka voi tuntua tyhmältä. Eipä ole kiire minnekkään.:)
Leuanveto kehittää huisasti puristusvoimaa
Yleensäkin kaikki tangossa roikkuen tehtävät liikkeet esimerkiksi knees to elbows
Maastavedot on yksi koetus puristusvoimalle
Miksipä et joskus vain kävelisi raskas paino kädessäsi. Farmarikävely on kätevä puristusvoiman kasvattaja. No tähänhän käy vaikka vesiämpärit mökillä tai ne kauppakassit.
Tämä tyttö alkaa nyt kasvattamaan puristusvoimaansa.

 

Koiralle syyslahjoja

Nyt se sitten on kai virallisesti jo syksy, joskin onneksi ulos katsomalla ei näytä vielä niin pahalta, vaikka hieman viileä onkin taas ollut. Syksystä pitäisi vielä nauttia, mutta meikää ainakin alkaa jo hieman ahdistaa tuleva talvi ja se kylmyys. Kuitenkin haluan nauttia tästä ajasta vielä, ja päätin sitten hankkia tuolle mun koiralle hieman lahjoja syksyn kunniaksi. Jos saisi sen kanssa hieman ulkoiltua, ennen kuin talvella sitten jää taas lenkit hieman lyhyemmiksi.

koira

Mul on tällänen Weimari

Uusi juoksuvyö

Ekana hankin koiralle uuden juoksuvyön tän artikkelin suosituksen perusteella. Kerran oon tota ehtinyt kokeilla nytten, ja teki kyllä lenkkeilystä ja nopeasti juoksemisesta koiran kanssa paljon mukavampaa ja nautittavampaa. Ja uskon että tää koska meitä kumpaakin. Ihan loistava ostos, eikä edes mikään kovin kallis.

Vedettiin tollanen 5 kilsan lenkki, ja kaunista oli. Tavallaan siinä tilanteessa oli ihan hyväksi että oli vähän viileämpi, kun varsinkin tuo mun Max meinaa aika nopeasti kuumentua lämpimässä. Sen turkki on ollut niin pitkä ja huonossa kunnossa, josta päästäänkin kätevästi seuraavaan ostokseen.

Uusi koiratrimmeri

Mun vanha koiratrimmeri oli ollut rikki jo kesän alusta, joten oli jo aikakin hankkia ihan uusia. Sen taas valitsin tän Koirakamojen kirjoituksen perusteella, ja ekaa kertaa tilasin oikein tollasen kunnollisen trimmerin. Kaikki edelliset ollut tyyliin jostain Hong Kongista tai vastaavasta kaupasta.

Ja mikä ero!

Siis tolla trimmaus käy niin paljon helpommin kuin koskaa ennen. Enää ei kone hyydy paksussa turkissa, tai ala kunnolla jumittaa takkujen kohdalla. Se vaan leikkaa ja leikkaa läpi.

Sit se on mukavan hiljainen, jolloin toi melukaan ei oo paha tai haittaa mitenkään ton trimmauksen aikana. Kaikin puolin ihan loistava kone, ja jota voin lämpimästi kyllä suositella kaikille huonoihin trimmereihin kyllästyneisiin koiran omistajiin. Muutti meidän trimmaukset ihan täysin, ja menee niin paljon helpommin kuin koskaan ennen on mennyt.

Nyt me sitten vielä yritetään nauttia näistä viimeisistä lenkkeilysäistä, ja ottaa niistä kaikki irti. Tää 15 astetta nyt on ihan ok, mutta sitten kun menee alle kymmeneen niin alan vähän jo vältellä tota. Jospa tää nyt pysyisi tässä vielä ainakin hetken aikaa. Toivon ainakin todella.

Silmälasien ostamisen kirous netistä

Ekaa kertaa kun uskallaudun ostamaan silmälasit netistä, niin mitä tapahtuu? No tietenkin kaikki menee aivan pieleen, ja koko hommasta jää tosi huono maku. Tämä on tarinani kautta ränttini.

Kaikki alkoi siitä kun törmäsin tälläiseen artikkeliin, joka kehui kovasti kuinka viisasta ja järkevää nykyään on ostaa silmälasit netistä. Tämä tapahtui heinäkuun loppupuolella, ja se sai minut innostumaan laittamaan tilauksen matkaan ja kauan kaipaamistani uusista silmälaseista. Kaiken piti sujua hyvin ja mukavasti, mutta valitettavasti toisin kävi.

Itse tilaus sentään sujui hyvin, ja sain tilattua uudet lasit melko nopeasti kun tiesin jo mitä etsin. Tilasin sellaiset nätit ja hienot Carreran lasit, joita olin kyllä jo ajatellut jo jonkin aikaa, mutta en koskaan päässyt sille tasolle että olisin jaksanut alkaa niitä kaupoista etsimään. Nytten kun toi tilaaminen oli verkosta noin helppoa, niin sain sen sitten itsestäni irti ja lasit lähti tilaukseen.

silmälasit malli

Tälläset tilasin, mutta ei minä kuvassa.

Ensimmäinen ongelma oli se, että vaikka tilausaika piti olla 2 – 3 päivää, niin 5 päivän kuluttua laseista ei kuulunut sitten yhtään mitään. Ja kun viikonlopun oli odottanut, tuli ilmoitus postista minua odottavasta paketista sitten lopulta, 8 päivää tilauksesta. No okei, parempi kuin ei milloinkaan silloin ajattelin.

En tiedä mitä ihmettä laseille oli käynyt tai missä ne oli ollut, mutta ne olivat jo rikki kun paketin avasin. Ai kun ihanaa, sain sitten lähetellä ne heti takaisin, ja sitten vaan odottamaan uusia. Nyt ne tuli kyllä nopeammin, mutta kuitenkin olin ne saadessani odottanut jo noin 15 päivää tilauksesta lasien tulemista.

Nyt silmälasit oli kuitenkin ehjät, joten jee viimeinkin. Mutta missä se lasku on? Olin tilannut Klarna laskun maksutavakseni, mutta en huomannut laskua missään.

No sitten se selvisi, nimittäin lasku oli lähetetty nopeasti tilauksen jälkeen, ja minun olisi pitänyt ilmoittaa heille kun palautin rikkoutuneet lasit jotta en olisi joutunut maksamaan niitä silloin. Nyt kun lasit oli tullut, oli 14 päivän maksuaika jo täynnä ja jouduin sitten maksamaan jo viivästysmaksuja lasien hinnan lisäksi. So good.

No nyt on uudet lasit päässä, mutta noin 15 päivää myöhässä ja 25 euroa kalliimpana kuin piti. Ei mennyt ihan putkeen tämä homma, ja kyllä voin myöntää että jäi aika huono maku suuhun tästä nettitilauksesta. Toivottavasti tää oli vaan joku ihme tapaturma, sillä ei tän nyt pitäisi näin huonosti toimia missää nimessä. En tiedä viittiikö ensi kerralla edes kokeille nettiä, vai meneekö sitä suosiolla sinne lähimmällä silmälasikaupalle ihan henkilökohtaisesti.

Jatkuva pikavippien mainonta

En kauheasti kuuntele radiota muuta kuin ajellessa, ja ajoakin kertyy lähinnä enemmissä määrin vain kesän aikana. Ja nyt kun kesää on kulunut virallisesti jo ainakin 2 kuukautta, niin ajettuakin on tullut varmaan enemmän kuin koko alkuvuonna.

Ja sen minkä olen selvästi huomannut on se, että pikavippejä mainostetaan radiossa nykyään aivan koko ajan! Siis ihan jatkuvasti tulee joku laina tai vippi mainos, ja sitten taas seuraavalla katkolla joku muu pikalaina juttu. Yritin vähän katsella juttua netistä, että mikä tää homma nyt on, kun luulin että vippejä ei todellakaan näin paljon enään tarjottaisi. No lainojanetistä.fi sivusto sitten kertoo, että kyllä, niitä pikavippejä tarjotaan vieläkin todella paljon ja kaikenlaisia muitakin lainoja on tarjolla. Ja selvästi niitä tarjotaan ihan 18 vuotiaillekkin.

Kuka niitä pikavippejä oikein ottaa?

Musta on jotenkin tosi outoa, että pikavippejä muka otetaan vieläkin niin paljon. Muistan kun monta vuotta niistä puhuttiin, ja aina kerrottiin kuinka vaarallisia ja pahoja ne on. Kuka ottaisi vippiä, kun ongelmia on niin helppo saada, ja vielä todella nopeastikkin.

pikavippi

Silti vaikuttaa, että pikalainat voivat oikein hyvin vielä 2017, ainakin mainosten perusteella. Ehkä se onkin niin, että koko ajan tulee uusia 18-vuotiaita, jotka näitä vippejä ottaa. Tai sitten tulee vain uusia ihmisiä, joita ei vaarat kiinnostaa. Tai sitten ehkä joidenkin on vain pakko ottaa pikavippi, vaikka ne ei itse sitä haluaisi ottaa.

En tiedä, mutta musta tää on tosi mielenkiintoista / surullista. Onko syynä tähän tää meidän Suomen lama ja talousongelmat, vai syynä onko joku sitten pakkotarve olla niin näyttäviä kuin muut sosiaalisessa mediassa? Yritin katsoa, jos joku olisi tätä asiaa hieman tutkinut, mutta vastaan ei kyllä tullut mitään oikein selkeää.

En itse tunne ketään, joka ainakaan avoimesti olisi myöntänyt ottaneensa ikinä tälläistä pikalainaa. Varmasti moni ei sitä muille myönnäkkään, joten on tietty täysin mahdollista että tunnen oikeasti jonkun, joka on vipin ottanut. Ehkä joku on pikavippien kanssa nyttenkin ongelmissa, mistäpä minä sitä välttämättä tietäisin.

Jotenkin vain jäi mietityttää, että onko tämä nyt ihan oikein, että näitä lainoja mainostetaan niin paljon radiossa ja muuallakin. Kattokaa vaikka tarkkaan jonkun urheilutapahtuman sponsoreitakin. Monesti siellä on joku pikavippi seassa.

Mystistä, sanon minä.

Turha pelko perseessä

Muutaman viikon hiljaiselon jälkeen täällä taas! En tiedä onko asiaa, mutta koitetaan…

Viikonloppu meni oikeastaan aika kiukkuisissa tunnelmissa, kun vatsa alkoi taas oireilla perjantaina jatkuen noh, arastavana edelleen. Oikealta alavatsasta v-mäistä vihlontaa 24/7 ja se ottaa niin lujaa pattiin. Mikään lääke ei auta ja mikään asento ei oo parempi. Tässä vaiheessa alkaa mielikuvitus aina laukata piiikkasen liian kovaa ja tulihan sitä taas tehtyä muutamat nettilääkärin diagnoositkin. Tuntuu tosi tyhmältä, että se ainut asia jota pelkää on kisat. Tai siis niiden peruuntuminen. Tietysti siinä vaiheessa, kun ihan oikeesti on sairaana niin ainut ajatus on tervehtyminen, mutta näin ennakkoon tulee mietittyä tällaisia toissijaisia murheita. Onneksi mies on se meidän talouden järki, jota ilman mä olisin varmasti seonnut jo aika monta kertaa. Samoin Arikin sanoi, ettei kisat kovin helposti kaadu, jos pystyy pitää kiinni ruokavaliosta. Itkun, naurun, kiroilun ja monen muun reaktion tuo kipu sai silti aikaan ja maanantai oli hyvä päivä soittaa sairaalaan, kun en halunnut mennä viikonloppuna päivystykseen. Kokemuksesta voin sanoa, ettei siinä ainakaan sen viisaammaksi saatika terveemmäksi tule.

Olin varaurunu jo kaikkeen, mutta kerrankin tuli positiivinen yllätys. Kysta, joka oikeasta munasarjasta löytyi kuukausi sitten oli hävinnyt. Ei kystia ja muutenkin terveen paperit. Munasarjakystiahan on varmasti ainakin joka toisella naisella, mutta useimmiten ne on täysin harmittomia ja poistuvat itsekseen. Lääkäri meinas, etteä tuo mun kysta näytti sellaiselta joka olis tarvinnut operointia, mutta näköjään sitten ei. Tuntuu ihan mielettömän hienolta tietää, ettei tuolla nyt pitäis olla mitään ylimääräistä tavaraa lillumassa. Jotenkin se on jo pelkkänä ajatuksena inhottava. Nää vatsakivut johtui/johtuu nyt luultavasti joko siitä, kun kysta on poistunut tai sitten vaiva on jokin suolistoperäinen. Lääkäri epäili kiinnikkeitä, joita tulee aina leikkausten seurauksena. Ne aiheuttaa joskus koviakin kipuja.

Mutta se siitä sairaskertomuksesta, kyllä mulle muutakin kuuluu. Dieetti on lähteny kivasti käyntiin. Kiloja nyt ei viikossa kauheesti karise, mutta sanotaanko että jos vertaan kolmen viikon takaiseen peilikuvaan niin ero on ihan selkee. Ainakin tuo ukko jaksaa sitä hokea tasaisin väliajoin. Mun mielestä varmaankin dieetin huonoin puoli on se tappavan hidas tahti ja venailu. Mä haluan tuloksia nyt ja heti, kuten kaikki muutkin. Näin se silti menee oikein ja palava tavara on rasvaa, eikä lihasta.

Voisin nyt jauhaa muutaman sanan dieettaamisesta.

Mä ajattelen, että kun tässä ilmeisesti bodausta harrastetaan niin silloin punttitreenin tulis olla se ensisijainen treenimuoto myös dieetillä. Monesti ajatus kääntyy sellaiseen painonpudotus-moodiin ja ainut treeni, jota mietitään on aerobinen. Tosi harvoin kisaajat puhuukaan muusta, kun siitä miten paljon aerobista on tehty, miten sitä on lisätty, miten ihanaa tai kauheaa oli aamulenkki. Puntille jää mahdollisesti aika vähän energiaa ja siitä tulee suorittamista. Lukeudun itse siinä mielessä tähän sakkiin, että aerobista on tullut tehtyä paljon ja väkisinkin sitä tulee mietittyä jo pelkästään herätysten vuoksi. Dieetistä haluaisin mielelläni muistaa jälkeenpäin muutakin, kuin tuhannet tunnit aerobista, sata kiloa painava askel ja jumalaton väsymys.

dieetti fiilis

Dieettaaminen tulis oikeasti hoitaa ravinnon kautta. Ruoalla pystytään tehdä aivan todella monta erilaista juttua, joilla projekti etenee. Ei siihen tarvita muuta, jos kaikki on suunniteltu ennakkoon hyvin. Tietysti yllätyksiä tulee matkan varrella yleensä aina, mutta kuten sanoin niin ravinnolla voidaan tehdä paljon. Tosi kiva nähdä, mitä saadaan aikaan tällä tyylillä. Voi tietysti olla, että joudutaan käyttää sekin keino loppurutistuksessa, jos kunto ei etenen toivotulla tavalla, mutta ainakaan tässä vaiheessa ei tarvi onneks tehdä mitään ylimääräistä. Aerobinen kyllä ihan oikeasti polttaa myös lihasta, mutta siitäkään ei välttämättä välitetä koska stereotypinen käsitys dieetistä sisältää melko valtavan määrän lenkkiä tai muuta vastaavaa. Mun omankin kokemuksen mukaan sillä tyylillä pääsee ehkä kuntoon, mutta se kunto ei korreloi tehdyn työn määrän kanssa.

Sen verran, kun olen muiden kisaajien kanssa jutellut niin monella, jolla kalorit on korkeammalla ja kulutus valtava loppuu kuukautiset nopeasti. Niillä, joilla kalorit on hiukka matalammalla ja kulutus tulee pelkästään punttitreeneistä saattaa kuukautiset olla aivan loppuun asti. Kertoo ehkä jotain siitä, mistä edellisessäkin tekstissä puhuin. Tätä olis siis ihan hyvä miettiä. Mun mielestä on hyvä katsoa välillä sen oman kuplan ulkopuolelle, miettiä eri vaihtoehtoja ja tavoitella (vieläkin) parempaa oloa. Miten se voi olla niin, että osa kisaajista voi dieetillä tosi hyvin ja osa aivan kärsii? Kumpaan ryhmään haluan itse kuulua? Ei tarvitse moneen kertaan miettiä. Dieetti kestää silti useita kuukausia ja se aika on oikeesti pois meidän elämästä. Jos saman setin tekee esimerkiksi joka toinen vuosi niin jossain vaiheessa sen kyllä huomaa, että aika paskaa tainnut olla 1/3 elämästä… Kevään kisaajien on tietysti vietävä meneillään oleva projekti loppuun siten, kun se on suunniteltu, mutta kisojen jälkeen kannattaa tehdä yhteenveto kuluneesta kaudesta ja tehdä mahdolliset muutokset.

Alkaa muuten jo jännittää Kultsan kisat, vaikka en itse kisaakaan. Hui, miten äkkiä se aika taas menikään. Viimeksi olin katsomossa kaksi vuotta sitten, joten tosi mukavaa päästä seuraamaan taas siltä puolen. Vielä täytyis varata hotelli ja liputkin ostaa, kunhan saadaan pari muuta asiaa ensin pois päiväjärjestyksestä. Melko kallista lystiä tuo kyllä on kahdelta hengeltä matkustaa edestakas Vaasa – Helsinki, yöpyä pari yötä hotellissa ja katsoa kisat. Siinä onkin meidän ”lomareissu” tälle keväälle.

Tässä tällaiset pikakuulumiset. Ens kerralla ehkä jotain tähdellisempää.

Vähän Lenkkimusiikkia

Ei ole kyllä parempaa tapaa aloittaa aamu, kuin juoksulenkki raikkaassa ulkoilmassa. Mielestäni ulkona on juuri nyt täydellinen juoksuilma ja olen saanut lumien sulamisen myötä kunnon juoksuinnostuksen. Ihan hyvä, koska toukokuun puolimaraton lähestyy kovaa vauhtia ja tämä taisi olla vasta kolmas juoksulenkkini tämän vuoden puolella.

Musiikki on minulle todella tärkeää lenkkeillessä. Jos ipodista loppuu akku kesken lenkin, juoksuni alkaa takkuamaan ja minun tekisi mieli kääntyä kotiin lataamaan akku. Saan musiikista todella paljon lisää energiaa ja minusta on aivan ihanaa juosta kivoissa maisemissa musiikit korvilla. Etsin usein blogeista lisää treenibiisejä, joten haluan jakaa teidän kanssanne tämänaamuiset suosikkini. Nämä eivät ole mitään kaikista uusimpia hittejä, mutta toimivat ainakin itselläni todella hyvin. Nyt lenkin jälkeen näitä kuunnellessa tekisi melkein mieli lähteä takaisin juoksemaan. 😀 Jos teillä on joitain treenibiisisuosikkeja, niin laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin!

Rick Ross Push it

Bad Meet Evil Fast Lane

Sy & Unknown My Forever Love

Eminem Till i Collapse

Eminem Lose Yourself

Lenkin jälkeen kävin kaupassa ostamassa kukkia ja nyt lueskelen lempiblogejani ja juon kahvia ennen töihin lähtöä. Ei hullumpi aamu siis. 😉 Muistakaa tehdä päivittäin asioita, jotka tekevät teidät onnelliseksi. Vaikka ne olisivatkin pieniä, kuten virkistävä aamulenkki, rauhallinen kahvihetki tai tuoreiden tulppaanien ostaminen.

Leffasuosituksia (Näitä et ehkä oo nähnyt!)

Meidän perheessä on aina katsottu aika paljon elokuvia ja leffassa käyminen on ollut jo pitkään perheemme yhteinen harrastus. Rakastan hyviä elokuvia ja leffateattereiden tunnelmaa. Viime aikoina olen käynyt leffassa tavallistakin useammin ja vastaan on tullut muutamia todella hyviä elokuvia. Halusin vinkata näistä myös täällä blogissa, koska nämä ovat mielestäni ehdottomasti katsomisen arvoisia.

Philomena

Philomena on tositapahtumiin perustuva draamakomedia lapsensa menettäneestä naisesta, joka on etsinyt kadonnutta lastaan jo viidenkymmenen vuoden ajan. Nainen törmää sattuman kautta toimittajaan, jonka kanssa hän lähtee vielä kerran etsimään kadonnutta lasta. Philomena kertoo ystävyydestä, rakkaudesta, uskosta, toivosta ja anteeksi antamisesta. Se on samaan aikaan hauska, koskettava ja ajatuksia herättävä. Jos on yhtään herkempi, kannattaa varata nenäliinoja mukaan. Philomena on paras elokuva, minkä olen nähnyt pitkään aikaan.

12 Years a Slave

 

leffajuliste

12 Years a Slave sijoittuu 1850-luvulle ja se on tositapahtumiin perustuva draama vapaasta miehestä, joka siepataan ja myydään orjaksi. Elokuva on tarina miehen epätoivoisesta kamppailusta palata takaisin kotiin perheen luokse. Elokuva on mielestäni todella hyvä, koskettava ja ajatuksia herättävä. Näyttelijäsuoritukset ovat myös todella taidokkaita. En yhtään ihmettele, että elokuva sai parhaan elokuvan Oscarin ja Lupita Nyongo parhaan naissivuosan Oscarin. Leffan miinuspuoli on mielestäni se, että se on omaan makuuni vähän liian raaka ja kaikkia kohtauksia en pystynyt kunnolla katsomaan. Tämä ei siis ehkä sovi heikkohermoisimmille ja nenäliinoja kannattaa varata tähänkin leffaan.

Perhe August: Osage Country

Elokuva on näytelmään perustuva draamakomedia erilleen ajautuneen perheen voimakkaista naisista, jotka yllättävä perhekriisi saa palaamaan lapsuudenkotiin. Elokuva on samaan aikaan todella hauska sekä synkkä ja ajatuksia herättävä. Elokuva on kaukana perinteisestä komediasta ja se on mielestäni hyvällä tavalla aika erikoinen. Meryl Streepin ja Julia Robertsin roolisuoritukset ovat mielettömän hyviä ja muutenkin elokuvassa on mukana melkoinen tähtikaarti. Tämän leffan jälkeen tuntui, että oma perhe on sittenkin aika tavallinen. 😉

Onko joku nähnyt jonkun näistä leffoista? Mitä tykkäsitte? Mitkä leffat teidän mielestänne kannattaisi käydä katsomassa?

Sitten toiseen asiaan nimittäin leffaeväisiin. Maidottomuus tuntuu olevan nouseva trendi ja suklaan ystäville maidottoman ruokavalion noudattaminen saattaa olla paha paikka. Kierrellessäni Punnitse & Säästässä löysin maidotonta ja vegaanista suklaata, joka oli huomattavasti raakasuklaata edullisempaa (100g levy maksoi noin kolme euroa). Vaikka suklaa ei mielestäni yltänyt ihan tavallisen suklaan tasolle, se oli kyllä hyvää ja toimi hyvin suklaanhimon taltuttamiseen. Tummaa suklaata ja raakasuklaata olen ennenkin syönyt maidottimana, mutta tämä oli vaaleampaa ja maistui todella paljon tavalliselta maitosuklaalta. Suklaata oli saatavilla useissa eri mauissa ja suosittelen testaamaan, jos haluaa vaihtoehdon tavalliselle suklaalle. Suklaan ja perinteisten irtokarkkien lisäksi toinen suosikkini leffaeväissä ovat kuivatut hedelmät. Niistä ei varmaan tarvitse sanoa sen enempää, kuin että ne ovat superhyviä ja toimivat aina!